Tänään mentiin sitten jo reippaammin pellolla Annan ja Ainon kanssa. Eikä poika ehtinyt miettiä piehtaroimispaikkoja :) Ravista yritti koko ajan laukalle ja sit kun sai luvan, niin tuli pientä ilopukittelua. Lopussa alkoi jo rentoutumaan ja tuli tosi nättiä ravia. Aino sai Kirpun hyvin pidettyä aisoissa, vaikka Kirppu meinas innostua kun näki meidän laukkaavan. Olis tahtonut kanssa menoon mukaan. Päätin, että ratsitaan pellolla siihen asti, kun kenttä alkaa näyttää taas hyvältä. Tuolla on kuitenkin niin tasaista ja pellon toisessa päässä aivan ratsastuskenttämaiset olosuhteet. Vielä kun sais valot sinne, niin vois mennä pimeelläkin :) Hepatkin oli selvästi yhtä innoissaan, kun mekin. Onhan tuossa lääniä mennä.